Millaista oli rakentaa oma tietokone 1960-luvulla?
Kerroimme Skrollissa vuoden 2019 aikana tositarinan siitä, millaista oli rakentaa oma tietokone 60-luvulla! Juttusarja on Skrolleissa 2019.1-2019.4.
Armottomat pikselit: lännenpelien jäljillä
Villin lännen teemalla on tuotettu massiivinen määrä populaarikulttuuria niin elokuvista iskelmiin kuin sarjakuviinkin, eivätkä pelit ole mikään poikkeus. Lautapeleistä, huvipuistojen mekaanisista kaksintaisteluista ja flippereistä oli luonteva siirtyä bittimaailmaan, kun digitaaliset pelit alkoivat…
40 vuotta sitten: Altair 8800, mikrotietokoneajan airut
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrolli-lehden numerossa 2015.1. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun 16-bittiset kotitietokoneet Amiga ja Atari ST julkaistiin. Näitä juhliessa ei kuitenkaan kannata unohtaa Altairia, joka vuosikymmen…
Bottiarmeijalla kanavalta toiselle – Irkin katutappelujengien aika
Juttu on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.1. Kybersodankäynti on nykyään vakava puheenaihe. Viattomalla 90-luvulla käsite kuului lähinnä tieteiskirjallisuuteen – ja IRC:hen, jota käyttävät häirikköjengit mahtailivat kutsumalla touhuaan sotimiseksi. Kaikki ovat varmasti…
Internetit ennen Internetiä – modeemipurkkien nousu ja tuho
Suomi on ollut nyt 25 vuotta kiinni Internetissä. Tietokoneet ovat kuitenkin viestineet toisilleen jo paljon tätä ennen, ja Internetilläkin meni vuosikausia, ennen kuin se syrjäytti muut verkot.
Saisinko tietokoneen rakennettua muinaisuudessa?
Kuvitellaan, että joudut yhtäkkiä satoja vuosia ajassa taaksepäin. Saat jotenkin järjestettyä itsellesi suhteellisen mukavan elämän, mutta elämän tarkoitus puuttuu — nimittäin tietokone. Saisiko sellaisen rakennettua?
Vanhojen bittien pelastajat
80-luvun tietokonepelit, demot, introt ja ohjelmat ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä tuolloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden mieleen. Aikakauden digitaalinen taide ja kulttuuri tukkifontteineen sekä palikkagrafiikkoineen tallennettiin tuolloin levykkeille ja kaseteille. Kyseisten medioiden lyhyen elinkaaren vuoksi niille tallennettu materiaali on kuitenkin katoamassa hitaasti mutta varmasti bittien taivaaseen. Kadotus ei kuitenkaan ole väistämätön kohtalo, vaan arkistoinnilla voidaan pelastaa tärkeä osa digitaalisen kulttuurin varhaisvaihesta.
Neuvostoliiton ja itäblokin tietokoneiden historiaa
Jotta edesmenneen itänaapurimme tietotekniikan historiaan johdatteleva lukuhetki olisi autenttisen nautinnollinen, suosittelemme Neuvostoliiton kansallishymnin soittamista taustalla, volyymi sopivasti kaakkoon kumartaen.
Tuomiopäivän koneet
Uskoisitko maailman kohtalon ilmanpaineanturin käsiin?
Ysärin törkytarinat tänään
Menneen digitaalisen kulttuurin entisöinti on tärkeää työtä. Myös alakulttuurin.
Käyttöliittymärumuuden kolme vuosikymmentä
Graafisia käyttöliittymiä on ollut markkinoilla jo yli kolmekymmentä vuotta, ja huomattava osa niistä on ollut luotaantyöntävän rumia. Esittelemme tässä jutussa kuvitteellisen käyttöjärjestelmän, HorrorOS:n, joka kokoaa yhteen kunkin vuosikymmenen kammottavimmat päähänpistot.
EI NÄIN: CD-i, 3DO ja Nuon
Entä jos pelikonsoli olisi kuin DVD-soitin – kaikilla samanlainen? Uuden pelikonsolin ostaminen on vaikea valinta, etenkin jos aikoo hankkia vain yhden laitteen. Luvassa kun on aina eri versioiden välisiä eroja ja yksinoikeuspelejä. Kun taas tehdään ns. multiplatform-pelejä, on kehitysalustana usein se alin yhteinen nimittäjä, jolloin tehokkaampien laitteiden omistajat saavat katsella huonompaa grafiikkaa. Näin on ollut käytännössä siitä asti, kun Atari 2600 ja Intellivision ilmaantuivat markkinoille.
Mitä klassikkokoneille kuuluu nykyään?
1980-luvulla tuli markkinoille kymmenittäin erilaisia mikrotietokonemalleja, joista useimpia ainakin joku muistelee lämmöllä. Muutamat näistä laitteista eivät kuitenkaan jääneet vain historian lehdille, vaan niiden ympärillä on edelleen paljon harrastajavetoista ja kaupallistakin toimintaa. Esittelemme…
